About me

Ruokamaailman onnistumisia ja pettymyksiä äidin ja vähän muidenkin resepteillä. Gastronomian perinteet kohtaavat puolivalmisteet. Milloin missäkin kulttuurissa.

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Kisakokkausta ja suupaloja Taste of Helsinki 2015



Eilen junautin itseni Pohjanmaalta kesän suosikkitapahtumaan, Taste of Helsinkiin. Stockmann oli yhtenä Suomi-Ruotsi kokkimaajoukkuekamppenin yhteistyökumppanina kutsunut minut seuraamaan kokkien kisabriiffausta ja puolen tunnin ostospyrähdystä Stokkan herkkuun.

Eilen torstai-iltana kokattiin siis alkupala, jonka pääruoka-aineeksi paljastuivat Sampi, kampasimpukat ja kaviaari. Tänään perjantaina vuorossa on ollut  (juuri tätä kirjoittaessani) pääruoka helmikanasta ja kateenkorvasta ja iltakattauksessa kisa ratkeaa jälkiruuan myötä. Suomihan puolustaa edellisen vuoden voittoaan ja veti tänäkin vuonna niukasti pitemmän korren alkupaloissa. 

Kokeilla oli puoli tuntia aikaa shoppailla kaikki tarvittavat ainekset menuuseen, piikki oli auki, mutta kaikkia ostettuja aineksia tulisi käyttää. Stokkan keittiömestari Sampo Laukkanen otti meidät vastaan herkussa, jossa ei onneksi torstaina neljältä ollut vielä ruuhkaista. Tunsin itseni aikalailla kokkibändäriksi seuratessani joukkueiden ostoksia kännykkäni kera (huom. mitähän nua muut ihmiset ajatteloo...). Rapontointia löytyy niin instasta kuin twitteristäkin.

Tänään siis ratkeaa kisa. Molemmat joukkueet toimivat pienen paineenkin alla viileän rauhallisesti. Hienoa seurata näitä pro-juttuja!

Mutta hienoa oli nauttia myös 10 festariin osallistuvan ravintolan herkuista lähes kesäisessä illassa ja tavata ihania blogituttuja. 5 vuotta sitten ei vastaan olisi tullut ainoatakaan tuttua, nyt niitä riitti joka nurkalla. Niin kiva moikkailla ja vaihtaa annoskokemuksia.

Ehdin  ja jaksoin läpikahlata 12 annosta 35:stä. Annokset  valikoituivat lopulta aika summittaisesti ja hyvin epätasaisestikin, monen ravintolan hieno tarjonta jäi kokonaan kokeilematta, kun jostain tuli otettua useampi annos. Joskus otin sieltä missä pisin jono (Ragu), joskus taas mentiin lyhyimmän jonon taktiikalla.

Suosittelen lämpimästi tätä erilaista piknikkiä kaikille. Jos jotain tänä vuonna huomasin, niin sen, että yhden kehuma upein annos oli toiselle ihan hyvä, ja joku taas mainosti jonkun ravintolan tarjonnan festareiden parhaaksi kun toinen ilmoitti, että sen voi ihan hyvin jättää väliin.

Mun lempparitaktiikka on se, että valitse omien mieltymystesi ja ehkä muiden suositusten perusteella puolenkymmentä lempparia ja sitten toinen puoli ota niitä annoksia, jotka ei mitenkään kuulosta mieleenpainuvilta ja anna niiden yllättää itsesi. Veikkaan, että niistä löytyy ainakin yhtä monta suosikkia kuin noista lemppareista, sillä laatu on lopulta tasaisen korkea kautta linjan.

Eli suhtaudu ihan kritiikillä omaan listaani. Monta hyvää jäi multa kokeilematta varmasti!

Tiikerirapua ”AQUACHILE”, vaahdottua suolakeksiä ja valentina – kastiketta. Patrona

 Saavuin alueelle lounaskattauksen lopussa ja hain äkkiä viereisestä Meksikolaisesta Patronasta hiukan huikopalaa. Meksikofriikkinä sitä en pystynyt ohittamaan. Ja ihanat tutut maut uudessa muodossakin (vaahdotettu suolakeksi!!!) laadukkaasti laitettuna sieltä tulivatkin. Patronan ankka jäi kokematta, mutta eräs pariskunta, joiden kanssa juttelin, kehui sen aivan huipuksi.

Savustettu naudankielitaco, avocadoa, mustapapua, korianteria ja puna sipulia. Patrona.
Seuraava kuva on kauhea, mutta annos yksi jonotetuimmista. Ragun sinappipolenta oli ylikypsän karitsanniskan ja karitsanmakkaran kanssa super. Mulla kävi vielä onni ja sain noin reilusti tuota polentaa, loppuillan annoksissa sitä näytti olevan puolta kitsaammin.

Ylikypsää karitsanniskaa, karitsamakkaraa ja sinappipolentaa. Ragu.
Ragusta tulikin sitten syötyä läpi koko menu leipiä lukuunottamatta. Upea annos tämä miekkakalakin. Ja nuo vihreät pallot ovat mitä? Joka tapauksessa mieletön lisuke.

Hiillostettua miekkakalaa, sardelliaiolia ja paahdettua pecorinoa. Ragu

Ja festareiden yksi voittajasuosikki on ehdottomasti tajunnanräjäyttävän hyvä  lakritsivaahto, marinoitu fenkoli ja sitruunasorbetti. Joku kirjoitti jossakin että myös tilli oli ehdoton osa annosta. Veikkaan nyt kuitenkin, että kyse on pronssifenkolista.

Lakritsivaahtoa, marinoitua fenkolia ja sitruunajäätelöä. Ragu.
Ellei paras kaikesta ole sittenkin kaikessa yksinkertaisuudessaan tämä Brödin savustettu härkätartar. Tartarinsyojän märkä päiväuni se ainakin  on.

Savustettu härkätartar. Bröd.
Pastorin annoksita lautaselleni päätyi mustekala. Mielstäni maut oli kohdillaan ja mustekala pehmeää, Pastorin cevicheä maistoi seuralaiseltani Pialta ja se oli ihanan hapokasta, päätettiin tehdä heti kesällä kun taas tavataan. 


Pulpo Al Olivo – Pitkään kypsennettyä mustekalaa, rapea peruna-oliivikakku, misomajoneesia

Sipulilientä, vuohen gruyère moussea ja hiivaleipää.Bröd.
Brödin sipuliliemi oli annos jonka ostin vähän ex tempore- Ja kiitos tuosta älynväläyksestä itselle !

Haugesund – Haugesundin silliä, varhaisperunoita ja ruskistettua voita. Sinne.
Sinnestä olisin halunnut maistaa enemmänkin , mutta jotenkin se jäi sitten tuohon silliin.Haugesundin maut olisivat kyllä niin kaivanneet oluen rinnalleen niin kaikki olis ollut suomalainen kesä täydellinen (mutta en jaksanut hakea). Sinnen Wallenberg sai paljon kehuja nyös.
Sokerisuolattua lohta, savulohimoussea ja tilli-piimäkastike. Kaskis
 Myös Kaskiksen lohiannos tiivisti suomen kesän loistavasti. Niin hyvää!


Niinkuin possu ja perunatkin. Ylikypsät lihat olivat suosittuja joka kojulla, eikä todellakaan suotta. Tässä Kaskiksen hieno esitys.

Ylikypsää paahdettua possunkylkeä, barbequekastiketta, varhaisperunaa ja kevätsipulia. Kaskis.
Lopulta meillä oli Pian kanssa enää yhteensä 5 markkaa rahaa ja kävimme loppuillasta arpomassa kojuilla, mihinkä sen tuhlaisimme. Jonojen jo hälvettyä kokeilla ja tarjoilijoilla oli aikaa pieneen suunsoittoonkin ja kyllä tämä Brödin jälkkäri todellakin MYYTIIN meille (Bröd saa siis myös päivän myyntimies palkinnon!). Onnea vaan vielä vuoden 2017 Mr. Korso kisaan jälkkärikokille. Oli muuten jännä seurata kuinka avintoloiden tarjoilut pleittaukset ja annosten nosto sujui. jos ruuan laatu olikin tasaisen korkea, niin nämä käytännön seikat oli kyllä hoidettu hyvinkin erilailla paikasta riippuen. Jouheasti tai vähemmän!

Jää kefiiriä, mansikkaa ja hunajaleipää. Bröd.
Sydän itkee verta jokaisesta annoksesta joka jäi kokeilematta. Miten ihmeessä kokonaista 4 ravintolaa jäi väliin? Testatkaa ne mun puolesta. Berthan jälkkäri on superjännittävä kuulemma. Ja jos Jämsenin ruokaa pääsee maistamaan, niin älkää nyt ihmeessä missatko. Hoshiton listalta on Japanin ystävän jo vaikea valita. Ja Emo. Nyt alan itkeä. Kuinka tässä näin kävi? Menkää te ja maistakaa.

Alueella on myös loistavia viinejä tarjolla asiantuntijapalvelun kera, drinkkejä, samppanjaa, olutta, Pellegrinoa. Tänä vuonna keskityin niin syömiseen, että join vain lasillisen ihanaa Savignon Blancia. Olis ihana ollut maistella viinejä enemmänkin, mutta kun jo muutenkin tuntui, että syöksentelen paikasta paikkaan niin otin tämän vuoden teemaksi ruuan. Eikä tuo huono teema ollutkaan.

Taste Theather tarjoaa tasatunnein ohjelmaa, mukana viikonlopussa mm. Ihana Masterchef-Kira, Teresa Välimäki ja Johanna Lindblom. Samuil Angelov yms. yms.

Menkää ny jo hyvät ihmiset!

2 kommenttia:

  1. Sun Ragun karitsa-annos on suorastaan silmiä hiveleä mun vastaavaan verrattuna, siitä oli noi vihreetkin unohtuneet. :) Ja mun Kaskiksen possu oli kyllä jotain ihan muuta kuin sun, tällä kertaa mun eduksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No oli kyllä huikea sun kaskispossu mun omaan verrattuna!

      Poista